Teosta tulkitessa on tärkeää tietää
tiettyjä asioita. On olemassa monia eri asioita, jotka vaikuttavat kirjan
tulkitsemiseen. Esimerkiksi kirjan ilmestymisajankohta on tärkeää, jotta
voidaan ymmärtää sen aikaista ajattelutapaa, tapahtumia, huumoria, symboliikkaa
ja miksi se on joskus ollut sensuroitu. Myös kirjailijan tausta voi auttaa
ymmärtämään hänen kantojaan tiettyihin asioihin ja ajattelutapaansa.
Taustatiedot ovat hyvin isossa
roolissa, jotta kirjaa Saatana saapuu Moskovaan, voidaan ymmärtää. Mihail
Bulgakov oli neuvostoliittolainen kirjailija, jonka kuuluisin teos on, Saatana
saapuu Moskovaan. Bulgakov toimi myös näytelmäkirjailijana ja toimittajana.
Kirja julkaistiin 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, kun hän kuoli yllättäen
vuonna 1940. Bulgakov oli itse selviytynyt Stalinin vainoista 30-luvun aikana. Bulgakov
oli myös syntyperältään Ukrainasta, joka varmasti vaikutti hänen tapaansa
kritisoida neuvostojärjestelmää ja sen epäkohtia, kun tietää mitä
Neuvostoliitto sai aikaan Ukrainassa 30-luvun aikana.
Teos sisältää itsessään hyvin paljon
uskonnollista sisältöä, mikä on osasyy, että miksi kirja on joskus ollut
sensuroituna. Varsinkin Neuvostoliitossa, jossa ateismi oli tärkeä osa
ihanteellista neuvostoihmistä, johon Neuvostoliitossa pyrittiin. Ei ole mikään
ihme, että Bulgakovin teoksia sensuroitiin isolla kädellä.
Teos sisältää myös hyvin paljon
ahneuden vertauskuvia paikallisissa neuvostoliittolaisissa. Ahneushan ei
myöskään sopinut ollenkaan neuvostoliittolaiseen ajatusmaailmaan. Esimerkiksi,
kun katsojat saavat ilmaista rahaa, he ikään kuin menevät sekaisin rahasta ja
sen saamisesta. Bulgakov ivaa neuvostojärjestelmää, että ei kaiken jakaminen
ole lähes kenenkään mielestä mukavaa, vaan ihmiset ottavat heti rahaa ja
tavaroita, jos he niitä ilmaiseksi saavat.
Saatana saapuu Moskovaan
Saatana saapuu Moskovaan, on
neuvostoliittolaisen Mihail Afanasjevits Bulgakovin (1891-1940) kirjoittama
romaani. Romaani julkaistiin alun perin nimellä Mestari ja Margarita, vuonna
1966-67. Bulgakov kuoli itse vuonna 1940, joten hänen vaimonsa kirjoitti kirjan
loppuun. Romaani julkaistiin alun perin Moskva-kirjallisuuslehdessä hyvinkin
rankasti sensuroituna versiona. Sensuroimaton versio julkaistiin Venäjällä
vasta vuonna 1973 ja nykyinen versio vuonna 1989.
Teos oli sensuroituna noin 20
vuotta, kunnes se julkaistiin sensuroimattomana. Sensuroidut kohdat ovat
selkeästi merkitty kirjaan kursiivilla. Neuvostoliiton sensuuri oli tähän
aikaan hyvinkin yleistä, koska Neuvostojärjestelmää haluttiin pitää yllä. Lähes
kaikki kirjat, jossa ei ylistetty systeemiä ja sen toimivuutta, niin kärsivät
kovastakin sensuurista. Monet Bulgakovin teokset ja näytelmät joutuivat huonojen
arvosteluiden kohteeksi. Varsinkin Saatana saapuu Moskovaan, sisältää paljon
systeemin arvostelua, yliluonnollisia asioita, mustaa magiaa ja uskonnollisia
asioita.
Kirjan tarina sijoittuu 1930-luvun
Moskovaan ja Jeesuksen aikaiseen Jerusalemiin. Tarinat sitoutuvat toisiinsa
erittäin nokkelasti. Moskovan aikajanassa on myös kaksi osaa. Koko kirja on
jaettu kahteen osaan: ensimmäinen osa kertoo Saatanan saapumisesta Moskovaan
muutaman eri henkilön näkökulmasta, ja toinen osa kertoo Mestarista ja hänen
rakastetustansa Margaritasta. Jerusalemista ja Jeesuksesta käytetään eri nimiä
tarinassa. Moskovassa tapahtuvat asiat ovat kuvattu hyvin humoristisesti, kun
taas Jerusalemissa tapahtuvat asiat on kuvattu erittäin realistiseen tyyliin.
Tarinan ”Saatana” on Professori
Woland, joka saapuu Moskovaan odottamattomasti esiintymään Varietee-teatteriin.
Wolandilla on mukanaan apureita, jotka ovat demoneita ja noitia. Näistä
tarinassa useimmin esiintyvät ovat: Begemot, suurikokoinen kissa, joka puhuu ja
käyttää käpäliään, kuten muutkin ihmiset, Korovjev, jota kutsutaan myös nimellä
Fagot, sekä Azazello. Woland tutustuu alussa Mihail Berlioziin ja Ivan
Bezdomnyiin, Patriarkan lammilla ja keskustelee heidän kanssaan. Berlioz luulee
Wolandia saksalaiseksi vakoojaksi ja lähtee soittamaan miliisille. Berlioz
kuitenkin kuolee traagisesti ensin liukastuttuaan auringonkukkaöljyyn ja jääden
sen jälkeen raitiovaunun alle. Tämän jälkeen Woland muuttaa seurueineen asumaan
Berliozin asuntoon.
Ensimmäisen osan yksi tärkeimmistä
henkilöistä on Ivan Nikolajevits Bezdomnyi. Hän keskustelee Wolandin kanssa
kirjan alussa, mutta ystävänsä kuoleman jälkeen hän sekoaa ja joutuu
mielisairaalaan hoitoon. Ivan tapaa mielisairaalassa Mestarin, joka on joutunut
sinne kirjoittamansa kirjan takia. Mestari kertoo hänelle kirjastaan ja
elämästään. Näin ensimmäisen ja toisen osan tarinat sitoutuvat toisiinsa.
Mestari on kirjailija, joka
kirjoittaa kirjaa Pontius Pilatuksesta. Mestari kertoo useaan otteeseen tarinan
aikana, että hän vihaa suuresti kirjaansa, koska se on aiheuttanut hänelle niin
paljon ongelmia. Hän kuitenkin mystisesti sekoaa ja joutuu samaan
mielisairaalaan Ivanin kanssa. Mestari onnistuu varastamaan yleisavaimen
kaikkiin huoneisiin, joten hän on erittäin hyvin tietoinen sairaalan kaikista
tapahtumista.
Mestarin rakastajatar Margarita on
jäänyt kotiinsa yksin asumaan, kun Mestari on sairaalassa. Hän tapaa Azazellon,
joka on yksi professorin apulaisista. Hän tekee sopimuksen tämän kanssa Mestarin
vapauttamisesta.
Kirjassa tapahtuu myös paljon
muitakin hyvinkin huvittavia tapahtumia, joita Woland seurueineen järjestää
moskovalaisille. Kuten Varietee-teatterin johtokunnan henkilöiden salaperäisen
katoamisen yksi henkilö kerrallaan. Yksi sekoaa, toinen herää Sevastopolin
lentokentältä, kolmas karkaa junalla kaupungista. Kuitenkin sekoamiset ja
muualta heräämiset selitetään lopulta erittäin taitavaksi hypnotisoinniksi.
Ottaen huomioon 60-luvun aikaisen
Neuvostoliiton sensuurin, olisi voinut olettaa, että kirjasta olisi voitu
hyvinkin helposti sensuroida moninkertaisesti enemmän kuin se kymmenesosa, joka
siitä alun perin sensuroitiin. Varsinkin, kun katsoo kirjan sisältämän
uskonnollisen materiaalin määrää. Olisin voinut olettaa, että koko kirja olisi
voitu ihan hyvin olla sensuroitu, sen sisältämän uskonnollisen materiaalin ja valtasysteemin
ivan myötä.
Kokonaisuudessaan teos on erittäin
monimutkainen ja ehkä hieman vaikea ymmärtää monelle lukijalle. Itselleni
kirjaa oli joissain kohdissa hyvin haastava ymmärtää ja pysyä ajan tasalla. Kun
siihen pääsee kunnolla sisään, se on itse asiassa erittäin hauska ja osittain
humoristinen tarina.
Teksti oli todella selkeää ja hyvin kirjoitettua, sitä oli kiva lukea. Selitit hyvin juonen ja miksi kirjaa on sensuroitu. Omat mielipiteet olivat hyviä
VastaaPoistaSaatana saapuu Moskovaan on yksi kaikkien aikojen kirjasuosikeistani. Luulen, että olen ymmärtänyt siitä nyt usean lukukerran jälkeen noin kolmasosan.
VastaaPoistaOlet lukenut kirjan aivan oikeaan aikaan. Siitä menee teatteriesitys nimellä Mestari ja Margarita Kansallisteatterissa ja samma på svenska Viiruksessa. Olen tehnyt tehtävät Elenan kanssa Kansallisen esitykseen. Tehtäväpaketista löydät monta kivaa nettiluentovinkkiä. Mene tälle sivustolle ja skrollaile Mestarin ja Margaritan kohdalle:
http://www.kansallisteatteri.fi/ytya-kansallisteatterin-yleisotyo/opettajille/
VARAA LIPUT ÄKKIÄ, ESITYKSET OVAT LÄHES LOPPUUNMYYTYJÄ!